Nyt olisi taas hetki aikaa hommiin, mutta en saa mistään kiinni. Mies tuolla tyhjentää kaappia, josta kirjoitin joku päivä sitten. Ajatelkaa, kohta meillä on kokonainen tyhjä kaappi! Se on kuulkaa luksusta tässä perheessä. Jotta tämä ei kuitenkaan herättäisi liikaa kateutta niin olkaa huoleti, ei se kauan tyhjänä pysy.
Yllä esittäytyvät mummolta saatu soittorasia, huutokaupasta ostettu kamera ja miehen hääpäivän napinläpikukka. Muistan, kun kinusin soittorasian mummolta lapsena. Joskus myöhemmin, kun mietin tilannetta, tuli tunne, että ehkä mummo ei olisi rasiasta halunnut luopua, mutta antoi sen silti. Rasia on yksi aarteistani, säilytän siinä koruja. Se soittaa kaunista, joskin aika surumielistä sävelmää. Tanssijatyttö on siitä hävinnyt.
Kamerasta en osaa kauheasti kertoa. Ostimme sen huutokaupasta 10 eurolla. Kukka on jo värinsä menettänyt, mutta pysyy vielä koossa, joten en ole hennonut sitä poiskaan heittää.
Yritän nyt mennä tekemään edes jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti