Ekat synttärit

Tirriäinen täytti viikko sitten vuoden. Meillä oli keltaiset synttärit. Neiti jaksoi hyvin koko päivän ja hurmasi vieraansa. Valmistelutkin sujuivat ilman sen kummempia hampaiden kiristelyjä, mitä nyt cakepopsien näpertely meinasi käydä hermoille. Onneksi siskot auttoi leipomuksissa ja äiti kakun kuorrutuksessa. Kukka-asetelmaa varten yritin kasvattaa rairuohoa, mutta se ei jostain syystä itänyt. Porukat toivat pihaltaan nurmikkoa. Se ajoi asian mainiosti, tosin mukana tuli muutama kuokkavieras - muurahaisia. Noh, se ei onneksi menoa haitannut ja murkutkin häipyivät asetelman mukana.

Ravintolapäivä

Viime lauantai oli taas ravintolapäivä. Niissä on niin kiva käydä. Onneksi ravintoloita on täällä Jyväskylässäkin, ettei kaikki tapahdu vain pääkaupunkiseudulla. Ärsyttää, että tämä maa on niin keskittynyt yhteen paikkaan. Mutta en ala nyt siitä. Eka ravintolapäivä noin vuosi sitten oli niin hyvä elämys, että sitä on vaikea ylittää, mutta hyviä juttuja oli nytkin. Tosin Ravintolapäivien sivuilla oli nyt jotain häikkää, kellonajat olivat mitä sattuu. Yhteenkin paikkaan mentiin useita tunteja ennen kuin koko paikka aukesi. Loppujen lopuksi saatiin kuitenkin mainioita After eight -muffinsseja ja chili-tomaattikeittoa.

Ensimmäinen äitienpäivä

Äitienpäivän aamuna sain vuoteeseen kannettuna todellisen herkkuaamiaisen: cappuccinoa, appelsiinimehua, croissantin, viikunahilloa, mansikoita, sitruuna-inkiväärisuklaasta sulatettua kastiketta ja kuohuviiniä sekä lahjaksi sen, mitä olin toivonut. Oli ihanaa! Totuuden nimissä on sanottava, että sänky oli aamiaisen jälkeen täynnä muruja ja lakana petauspatjaa myöten mansikkatahroissa. Syyllisen jalka näkyy kuvassa.

Osan "omasta päivästäni" käytin ikkunoiden pesuun, mutta ei se haitannut. Tuli hyvä mieli, kun sain sen homman tehtyä. Illalla käytiin vielä ulkona syömässä. Oli hyvä päivä.

Kiikkaa kiikkaa

Tirriäinen sai keinun. Se ei jostain syystä ole niin suuri succee kuin ulkona oleva vastaava kiikka. Sisäkeinussa kiikunnat maistuvat vaihtelevasti, ulkona aina. Ota siitäkin sit selvää...

Pannunalunen

Tein pannunalusen huopapalleroista. Ferm Livingin Cork-alusesta se ajatus sitten lähti.
Alunen sopii täydellisesti kahvipannun alle. Minun mielestä pannua voi pitää kahvittelun ajan pöydässä. Miehen mielestä se pitää viedä kaatojen välillä keittimeen. Kai se käy kummin vaan. 

Pyyhkeet on mun lempparit, ne on Finlaysonilta, pannulaput Ikeasta.

Keittiö vihertää taas

Yrtit, block ja hassu kuva.