Ei mennyt niin kuin...

...Strömsössä tai sisustusohjelmissa, mutta meni niin kuin oikeassa elämässä. Keittiön laatat on nyt vaihdettu ja useampi päivä siihen vierähti. Viime viikolla oli juuri Taloussanomissa juttua siitä, kuinka ihmisille on tullut sisustusohjelmien myötä epärealistinen kuva remonteista. Luullaan, että kaikki menee sujuvasti ja aikaa vierähtää vain parisen tuntia. Itse en kuulu tähän harhaluuloisten ryhmään, vaikka joskus se suotavaa olisikin. Katastrofiajattelija kuvaa minua paremmin.

Niin takaisin laattojen vaihtoon, kipsilevy rikkoutui vanhoja laattoja poistettaessa aivan niin kuin naapurit ja kylänmiehet ennustivatkin. Vanhan levyn poistamisesta aiheutui pölyä ja allekirjoittaneen kirouksia. Seinästä paljastui vanhan hanan paikka, alkuperäinen seinän väri ja olutpullon korkki. Näyttää tuo remontointi ja olut liittyvän saumattomasti yhteen. Meillä tosin tarjottiin vain vichyä.

Laatoitus sujui hyvin, kun armaat apulaiset vauhtiin pääsivät. Saumaus oli vähän hitaampi homma, mutta sekin on tehty. Vielä on vähän tekemättä, silikonien laittoa sun muuta. Kuvia tulee kunhan on aivan valmista. Tässä muutama kuva matkan varrelta. Karulta näytti.

Houkutuksia

Siinä on myös huonot puolensa, että lapsi nukkuu pitkät päiväunet. Ehtii pörrätä netissä. Houkutuksiä täynnä olevia verkkokauppoja on vaikka kuinka. Menee pienen ihmisen pää ihan pyörälle. Tässäkin tapauksessa tieto lisää tuskaa, siis tieto siitä, millaisia putiikkeja on olemassa. Niitä on mukava selata ja "mukatarpeita" tuntuu syntyvän sitä mukaan, kun jotain kivaa näkee. Ei pitäisi selailla ei. Tässä kuitenkin yksien päiväunien aikana löydettyjä:

 

 

Siihen meni nekin päiväunet. Olisin voinut vaikka pestä ikkunoita. No, sain ainakin laitettua pyykit kuivumaan.

Kukko ja Hermanni

Mustikkakukko ja Hermanni-kakku nimittäin. Naapuri toi ystävyyskakku Hermannin juuren. Pyöräytin siitä kakun ja samaan uuniin mustikkakukonkin. Onpa mitä tarjota remonttilaisille. Pieni pintaremontti alkoi perjantaina. Keittiöön vaihdetaan välitilan kaakelit. Sain vihdoin laatat etsittyä ja jopa valittua.

Tänä syksynä ollaan saatu ovelle toimitettuna paljon muutakin kuin tuo kakun juuri. Naapurit ovat tuoneet milloin kanttarelleja ja suppilovahveroita, milloin luomulihaa. Meillä on ihanat naapurit!

Ystävyyskakun ohje löytyy ainakin täältä. Kakun ympärillä oleva pyyhe on vanha Tampellan "kala", äidin kaapista joskus ongittu.

Köllöttelyyn

Ennen pikku neidin syntymää ompelin hänelle köllöttelypeiton. Kangas on Marimekon juhlavuoden malli. Sitä ei saanut tuollaisena pienikuvioisena metritavarana, joten ostin kaksi tyynyliina, jotka purin ja mallailin sopivaksi. Vaati vähän vääntöä ja aikaa, mutta valmista tuli. Lapsen syntymän jälkeen en olekaan saanut juuri mitään aikaiseksi. Se välillä harmittaa, mutta silloin yritän vain takoa kallooni, että mun pääasiallinen duuni on tällä hetkellä jokin aivan muu.

Ostosaatoksia

Hullut päivät oli ja meni. Niitä odottaa ja innolla selaa kuvastoa. Ensin näyttää siltä, että haluan tuon, tuon ja tuon. Mutta loppujen lopuksi huomaa, että ei tarvitsekaan tätä, tuokaan ei ole niin halpa ja ehkä tämä ei aiheutakaan sydämen tykytyksiä. Sitten kun viimein päätyy johonkin tuotteeseen, se on tietenkin loppu. Minulle on käynyt niin jo kahden lampun kanssa. Tuon Kartellin Taken olisin nyt tuotattanut itselleni joululahjaksi. Midsummer lightia havittelin keväällä. Liekö sitten ollut niin, että en ole halunnut lamppuja tarpeeksi laittaakseni jonkun ostoksille jo aamusta.

Kuvat: Design Boulevard ja Kartell

Tuliaisia

Äiti ja isä kävivät viikonloppuna. Tuliaisiksi saatiin syyshortensian kukkia ja tyrnituoremehua. Kukat oli kauniita sekä mehu hyvää ja ärtsyn väristä.

Lamppu

Liekö johtuu syksystä vai orastavasta keski-ikäisyydestä, että valoa tuntuu olevan usein liian vähän. Ennen pidin hämyisästä valaistuksesta, hämärässä hyssyttelystä. Nyt olen sitä mieltä, että pitää laittaa monta valoa palamaan ja siltikin tuntuu, että ei näe mitään. Valoa kansalle, keskitytään lokakuussa siis siihen.

Portaikkoon valaisin löytyi aikanaan antiikkiliikkeen romulaarista viidellä eurolla. Hyvin on palvellut ja mielestäni kaunis.